kotiliesi
Siirry pääsisältöön

Omakotitalosta kerrostaloon , jatkokertomus osa 1. olohuone


Jatkokertomus osa 1. Nyt ollaan kodissa, jonka ilmeeseen olen saanut vaikuttaa suunnittelijana. Tämä on kahden värikkäästä ja ajattomasta sisustuksesta pitävän aikuisen koti. Lapset olivat lentäneet pesästä ja oli tullut aika siirtyä omakotitalosta hieman rennompaan elämäntyyliin. Asukkaat halusivat säilyttää monia laadukkaita huonekalujaan, valaisimiaan ja mattojaan, mutta ne haluttiin sovittaa 50- luvun kerrostalokodin henkeen.  Aikakaudelle tyypilliset, katonrajassa komeilevat  verholaudat ja  hieman matala huonekorkeus saivat aikaan vähän lässähtäneen vaikutelman. Verholaudat poistettiin, ja seinät pakkeloitiin, hiottiin ja maalattiin hiven taitetulla valkoisella. Uudet verhotangot asennettiin lähelle katonrajaa. Se kummeksutti alkuun isäntäväkeä mutta näin huone saatiin näyttämään korkeammalta, ja lopputulos oli erittäin onnistunut ja ilmava. Talonväkikin tykästyi verhotankojen korkeuteen nähtyään niiden vaikutuksen koko huoneen ilmeeseen. Kahden erillisen sohvan sijaan ehdotin koko perheen yhteen kokoavaa kulmasohvaa. Kulmasohvaehdotukseni tuntui ensin vähän vanhanaikaiselta, mutta kun kevyt, asunnon henkeen sopiva sohva löytyi, ei tarvinut enää epäröidä. Sohvan molemmin puolin hankittiin vielä valaisimet. Verhovaihtoehdoista pariskunnan hurmasi Marimekon Tiara-kangas, ja se oli kyllä nappivalinta!  Verhon pariksi valitsimme vielä ohuet valkoiset pellavaverhot rauhoittamaan tunnelmaa. Muutama uusi tyyny sohvalle, ja kaikki oli valmista. Näillä vähäisillä uusilla hankinnoilla saatiin olemassa olevat kalusteet sovitettua talon ikäkauteen sopiviksi, ja lopputuloksesta tuli juuri asukkaiden oman kodin näköinen paikka, jossa lapsetkin vierailevat mielellään.







Kommentit